Kaikki alkoi siitä, etten ollut lainkaan tyytyväinen minusta otettuun ehdokaskuvaan. Joku tietenkin sanoo, ettei siinä ole mitään muuta vikaa kuin se, että se on minun näköiseni. Tuo on kyllä niin totta.
Mutta jos ei ole tyytyväinen, niin sitten ei ole tyytyväinen.
Lauantainen reissu kuvaamoon kannatti, ainakin minusta. Iida oli
kehoittanut minua varaamaan kuvaussessioon noin tunnin ja ottamaan
mukaan runsaasti erilaisia vaatteita ja rekvisiittaa, niinpä siis pakkasin pari
kassillista kamaa. Nappasin mukaan mukaani kirjahyllystäni muutaman kirjan, korujani ja yritin ajatella positiivisia asioita ajellessani
kohti studiota. Musiikki täysille, tavoitteena saada oma mieli iloiselle tuulelle.
Mukaan ottamani kirjat eivät olleet ihan mitä tahansa, vaan niiden tarkoitus on kuvata minua ihmisenä. Mutta eipä niitä tunnista tuosta, joten tässä pieni esittely:
Angela's ashes on amerikanirlantilaisen Frank McCourtin
(1930-2009) esikoisromaani (suomennettu nimellä Seitsemännen portaan enkeli) ja
ehdoton suosikkini. Kirja on tragikoominen muistelmateos kirjailijan
omasta lapsuudesta Irlannissa. McCourtin kirjoitustapa on hengästyttävä,
lauseet ovat pitkiä ja kielellisesti erittäin rikkaita. On minulla hyllyssäni muutkin
McCourtin teokset: 'Tis (Amerikan ihmemaassa) ja Teacher Man
(Liitupölyä).
Politiikka-suomi -sanakirja on mediavaikuttaja
Jussi Lähteen keräämä kokoelma suomalaisten poliitikkojen sanonnoista ja
tulkinta siitä, mitä poliitikot tarkoittavat esimerkiksi luvatessaan
harkita, tutkia tai edistää asiaansa. Mukana ovat Paavo Lipposen
käyttämä "nahkurin orsilla tavataan", Timo Soinin lanseeraama
"karvapersedemari" ja Urho Kekkosen "pyjamantaskupuhe". Lähde on terävä
havainnoija ja kirja mielenkiintoinen, mutta politiikassa uusia
lausahduksia syntyy vähän väliä - ja näin vaalien alla sitäkin useammin, tätä
kirjaa pitäisi päivittää.
Institutional Logics Perspective
(kirjoittajina Thornton, Ocasio ja Lounsbury) on työpöydälläni uusinta
uutta. Institutionaalinen logiikka liittyy tutkimukseni teoreettiseen
viitekehykseen. Tämän kirjan sisällyksestä en osaa vielä sanoa paljon
mitään...
Tutkija ja kirjoita on klassikko. Hirsjärven, Remeksen
ja Sajavaaran opukseen ovat varmaan tutustuneet kaikki tutkimuksen
kanssa tekemisiin joutuneet.
Kiinteistöyhtiön kirjanpito- ja tilinpäätös taisi tulla mukaan vain ihan kuriositeettina.
Mukaan tuli myös korulaatikkoni. Tällaisten kaulakorujen väkertäminen on sellainen harrastus, joka vie kokonaan. Suurin osa tarvikkeista on hankittu Palokassa sijaisevasta Sinellin myymälästä, jonne päästessään tuntee olevansa kuin karkkikaupassa, josta on vaikea päästä ulos, niin paljon kauniita asioita yhtä aikaa nähtynä saa pään pyörälle. Tässä kuvassa nuo helmet tuntuvatkin pulppuavan päästäni. Lattialle asettumisessa on se hyvä puoli, että painovoima vetää ylimääräistä nahkaa poispäin...
Matkalla kotiin ajattelin, miten tyytyväinen olin. Puhelin soi, poika soittaa: "Oliko sulla joku muukin meno kuin se valokuvaus?" Vilkaisen kelloa - kaksi tuntia meni yhdessä humauksessa. Kiitos, Iida!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti