Aamiainen Tiffany-tarjottimella

Olihan sitäkin kokeiltava, nimittäin Tiffany-lasitöitä. Leikataan lasista palaset, hiotaan reunat, kiinnitetään kupariteipit reunoihin ja juotetaan yhteen tinalla. Mutta, mutta - ja tämä on niin on totta - työ pitää suunnitella hyvin etukäteen. Ja työtapa vaatii huolellisuutta, tarkkuutta. Ei sitten millään minulle sopivaa, itse kun tykkään edetä fiiliksen mukaan.

Sainpa kuitenkin tämän tarjottimen valmiiksi. Paria eriväristä harmaata, valkoista ja pinkkiä (tai ehkä se on roosa) lasia ja Prismasta ostettu tarjotin, jonka maalasin Taika-maalilla hopeanhohtoiseksi. Levy on irrallinen ja pestävissä.

Tähän ihanaan viipyilevään kesäiseen sunnuntaiaamuun tämä tarjotin sopii mitä mainioimmin. Ja mikä aamiainen: kotimaisia mansikoita ihan ilman mitään muuta, kunnon mukillinen - tai jopa useampi - Pauligin Parisien tummapaahtoista kahvia ja maito lämmitettynä, muutama siivu punaleimaista emmental-juustoa sekä chorizo iberico -makkaraa.

On ehkä tankattava tuo lautanen...

Taito - käsityötaito

Käsityö elämässä - oodi käsityölle, käsityötaidolle ja käsityöläisille

Vuonna 2013 tulee kuluneeksi 100 vuotta Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n perustamisesta ja 125 vuotta Jyväskylässä sijaitsevan Suomen käsityön museon syntysanoista. Myös Taito Keski-Suomi ry ja Österbottens hanverk rf saavuttavat sadan vuoden iän. Juhlavuotta vietetään käsityön merkeissä. Tämä kirjoitukseni on henkilökohtainen ylistys käsityölle.

Käsityö on yhteisön onni, se ei tunne valtioiden rajoja ja on tärkeä osa sukupolvien mukana siirtyvää kulttuuriperintöä myös nykypäivän monikulttuurisessa ympäristössä. Käsityö on elävää kulttuuria. Käsityöläinen voi muuttaa ympäristöään, mutta kunnioittaa sitä.

Käsityö on asenne, se on tekijänsä ja miksei myös käsityönä tehdyn tuotteen käyttäjän vahva ilmaisu kestävän kehityksen, luonnonmateriaalein ja niiden uusiokäytön sekä tuotteiden kestävyyden puolesta. Käsityö on kerskakulutusta ja kertakäyttökulttuuria vastaan. Käsityö ei ole valmis standardituote, käsin tehdyllä tuotteella on merkitystä.

Käsityö tuo tekijälleen hyvinvointia ja iloa. Käsityöläiselle käsityö on elinkeino, taloudellisen hyvinvoinnin perusta, meille muille harrastus. Tietoon perustuvan työn tekijä, tietotyöläinen tarvitsee käsityötä oman, usein näkymättömän aikaansaannoksen, rinnalle ja vastapainoksi.

Käsityötaito on varsinainen taito. Aristoteleen mukaan varsinainen taito on tekemisvalmiutta, joka sisältää kyvyn päätellä totuudenmukaisesti; tekemisen taito kasvattaa yhtä ihmisen hyvettä, käytännöllistä järkeä. Käsityö kasvattaa ja auttaa, sillä se opettaa ongelmanratkaisukykyä.

Käsityö voi olla taidetta ja luoda ympärilleen kauneutta. Käsityötaide on tekijän tulkinta ympäristöstä ja yhteiskunnasta.

Käsin tehty on rakkaudella tehty. Käsin tehty ja lahjaksi saatu tuote on saajalle annettu rakkauden tunnustus.

---

Suomen käsityön museo on halunnut valinnoillaan vuoden käsityöläisiksi laajentaa perinteistä ymmärrystä siitä, mitä käsityö on ja millaisia töitä käsityöläiset tekevät. Vuoden 2013 käsityöläiseksi valittiin kakkutaiteilija Emma Iivanainen, vuoden 2012 käsityöläinen oli neurokirurgian professori Juha Hernesniemi ja vuoden 2011 tatuoija Antti Rossi.

Hopean hohtoa, tuskan aiheita

         Hopeasavelle 
voi helposti menettää sydämensä, niin kiehtovaa se on ja niin monenlaisia esineitä siitä voi valmistaa. Materiaalin hienous ja oma ahneusko sitten lienevät olleet taustalla, kun taas piti ottaa valmistaakseen vähän enemmän kuin kunnolla ehtii ja ehdottomasti enemmän kuin kukkaro sallii. Vain yksi kurssipäivä aikaa ja tarkoituksena valmistaa pursotustekniikalla hopeahelmiä pienten styrokspallojen päälle.

        Vaan kuinkas sitten kävikään?

Sydämet ovat saaneet ensimmäisen kerroksensa.

Päätös helmistä jotenkin mystisesti muuttui; päädyin tekemään laattoja siveltävästä savesta. Koska mielen muutos oli nopea, ryhdyin työhön aivan liian vähäisellä suunnittelulla ja sain sitten kärsiä tästä levottomuudestani myöhemmin.

Aloitin leikkaamalla kuviopahvista ja käsin valmistetusta paperista kummastakin kolme kuviota: neliön, suorakaiteen ja sydämen (sydän - sitähän oli minun määrä vältellä?). Aihioiden päälle tuli levittää hopeasavea ensin ohuina  ja myöhemmin vähän paksumpina kerroksina antaen niiden kuivua välillä kunnes kappale olisi tarpeeksi paksu ja kestäisi valmiina työnä käsittelyä. Lopullisen työn oikean puolen oli määrä olla se, joka oli aihiota vasten. Tarkoitus oli siis saada kuviopahvin kohokuvio ja paperin hieno pinta esiin lopullisessa työssä.  

       Vaan kuinkas sitten kävikään?

Ennen polttoa esineitä kuivatetaan tavallisessa uunissa.

Siveltävä hopeasavi on todellakin melko märkää, eihän sitä muuten pystyisi pensselillä sivelemään. Kohopahvi kesti tuon kosteuden vielä jotenkuten, mutta paperi toimi imupaperin tavoin ja suorastaan imi savivelliä itseensä ja tahtoi sen vuoksi hajota ensimmäisiä kerroksia levitettäessä. Eikä seuraava ongelma todellakaan jäänyt epäselväksi. Mikä onkaan tarpeeksi paksu? Lopulliset työt ovat paksuudeltaan alle millin, mutta hopeasavikerroksia niissä on todella useita.

Polttouunissa...

...on lämpöä vähän reilummin.

Saviuunin jälkeen työt eivät näytä kovinkaan upeilta. Niistä on poistettava valkoiseksi kuivunut savi ja aihioiden jäänteet pois teräsharjalla, itse pahvi ja paperi ovat kyllä palaneet tuossa lämpötilassa. Reunan epätasaisuudet tarvitsevat myös hiontaa hiekkapaperilla tai viilalla. Kevyt pohjamateriaali aiheutti lisäksi sen, että laatat eivät olleet tasaisia. Otin tietoisen riskin ja taivutin niitä käsin suoremmiksi; onneksi ne todella ovat tarpeeksi paksuja, eikä varovasti tehty taivuttaminen saanut niitä katkeamaan. Ihan suoria niistä ei kylläkään tullut. Porasin reiät pystyporalla ripustuslenkkiä varten.

       Vaan kuinkas sitten kävikään?

Viimeistelyvaiheessa tuli esiin myös se, että paperille tehdyt laatat ovat itse asiassa paljon paremman näköisiä "nurjalta" puoleltaan. Paperia vasten ollutta puolta ei saanut hiottua kiiltäväksi, eikä paperin kuviokaan näy. Mattapinta ei miellytänyt minua, ei ainakaan tässä. Pahvin päälle tehdyissä töissä parempi puoli (?) on sentään alkuperäisen tavoitteen mukainen, pahvia vasten ollut puoli.

Viimeinen pari uunista ulos.

Jatkoin kotona laattojen työstämistä. Lisää reunojen hiomista, lisää varovaista taivutusta, lisää reunojen hiomista, muotoilua, hiomista, muotoilua, hiomista jne. En ollut tyytyväinen, sillä laatat olivat mielestäni liian suuria, yksinkertaisia ja ... no, tylsiä! Olisi pitänyt jo alussa miettiä enemmän lopputulosta ja sitä, mitä haluaa!

Auttaisivatko pienet liimattavat swarovski-kristallit?  Hain erivärisiä kristalleja ja mallailin niitä laattojen päälle. Vaihtelin kristallien määrää, väriä ja kokoa. Viikkokausia ne varasivat olohuoneen sohvapöytäni, sillä en millään osannut päättää, mikä olisi hyvä ratkaisu: kristalleilla vai ilman, värillisiä vai kirkkaita, paljon vai vain yksi, pieniä vai hieman isompia?

Loppu: Näin käy kun liiaks kehittyy.

Pukeudu Pinkkiin

Tänään on Pukeudu Pinkkiin -päivä! 

Syöpäsäätiön kampanjassa halutaan pukea koko Suomi vaaleanpunaiseksi. Roosa nauha -kampanjalla tuetaan suomalaista rintasyöpätutkimusta. Siinä kerättyjä varoja ohjataan myös potilaille ja omaisille tarjottavaan neuvontaan. Kampanjan tunnus on roosa silkkinauha, joka on rintasyövän vastaisen taistelun symboli ympäri maailman.

Naisten yleisin syöpä on rintasyöpä, Suomessa todetaan vuosittain yli 4 500 rintasyöpää, noin joka 8. nainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa rintasyöpään.

Aamusmoothieni sopiikin erinomaisesti teemaan. Pakasteesta jotain sopivaa marjasekoitusta (tässä mansikoita, vadelmia ja mustikoita), tilkka esimerkiksi veriappelsiinituoremehua ja oikeaa kermaa jo täyteläisen maun vuoksi, kunnon loraus maitoa ja maitorahkaa tehosekoittimeen, pieni hetki sekoittamista ja aamuherkku on valmis. Sopii teemaltaan tähän päivään, mutta on erinomaista myös muina päivinä. 

Syyslehtiä tarjottimella



Maitokahvi ja voisarvi on melkein parasta mitä tiedän

Viime talven emalointikurssilla tein aiemmin esittelemieni emalisten sydänten lisäksi punaisia lehtiaiheisia laattoja. Ne oli tarkoitettu peittämään puisen tarjottimen pohjaa. Liekö mielessäni sitten ollut ajatus aamukahvista vuoteeseen tarjoiltuna, mene ja tiedä.

Kuparilaattojen leikkauksessa mitoitus ei kuitenkaan mennyt ihan nappiin ja virheen korjaamiseksi oli pakko tehdä pari kapeaa liuskaa paikkauspalasiksi. Koska tätäkään virhettä ei voi piilottaa, on valittava toinen strategia ja tehtävä kömmähdyksestä niin näkyvä, että ulkopuolinen luulee sen olevan tarkoituksellista. Ripottelin liuskapalasille punaisen värin päälle mustaa opaakkia ja raaputin esiin tuon "köynnöskuvion". Vihreä punaisen vastavärinä olisi voinut olla vielä parempi, mutta se ei tainnut tekovaiheessa tulla mieleeni. 

Maalasin tarjottimen kiiltävällä Miranolilla. Laattojen kiinnittäminen tuotti pitkään päänvaivaa, mutta sitten löysin Biltemasta läpinäkyvää BT Multibond liima & tiivisteainetta ja kirkaslakkaa, jota suihkutin laattojen ja laattasaumojen päälle monta kerrosta (purkin kyljessä lukee Harrastajamaali). Niin paljon lakkaa ei kuitenkaan ole, että laattojen kuperuudesta johtuva pohjan epätasaisuus kokonaan korjaantuisi. Aamukahvi tarjottimella tarjoiltuna saattaa jäädä haaveeksi; kahvikuppi tämän tarjottimen päällä kaatuu kovin helposti. Mutta toisaalta, kuka niitä kahveja sinne vuoteeseen haluaakaan? Tasaisella alustalla toimivaksi testattu ratkaisu kuitenkin.

Ajan hermolla?

Joskus tulee ostettua erilaisten aikakauslehtien irtonumeroja. Sisustuslehti Divaanin (8/2012) syyskuun numeron välissä olevan Kaanin mainoskuvaston etusivulla oli tyynyjä lehtiaiheisesta kankaasta. Kaani valmistaa oman mallistonsa rinnalla huonekaluja sopimusvalmistuksena muille brändeille; omaan mallistoon kuuluu huonekaluja ruoka- ja sohvapöydistä makuuhuonekalusteisiin sekä sisustusesineitä tarjottimista valaisimiin. Vuoden 2012 uutuus on painokangaskuosi "Koivu", jota on saatavilla sekä verhoiluun että lakana- ja verhokäyttöön.



Kaani Oy "Koivu"

 

 

Hauskinta kuitenkin oli se, että toisaalla samassa lehdessä oli Pentikin mainos, jossa myös oli pääosassa lehtiaiheisia tyynyjä. Pentik on sisustusmyymäläketju, jonka oman tuotemerkin alla on pysyviä tuotteita ja niiden rinnalla vaihtuva sesonkimallisto. Pentikin laajaan valikoimaan kuuluu niin astioita, kalusteita ja sisustustekstiilejä kuin hyvinvointi- ja saunatuotteita sekä herkkuja. Yrityksen oma keramiikkatehdas sijaitsee Posiolla. "Lehti" -sarja on osa syksyn 2012 vaihtuvaa mallistoa.